Rummun valmistus (osa 4): KOKOAMINEN


Kun sinulla on kuivattu raakanahka ja taivutettu rumpukehä, pääset kasaamaan rummun valmiiksi. Tämä on ehkä koko rakennusprojektin jännittävin vaihe. Rummun kokoamiseen on olemassa useita tapoja, ja tässä esittelen niistä yhden: kalvon pingottaminen nahkanyörillä rummun sisäpuolelle (nahka peittää myös rummun reunat). Jos haluat kiinnittää kalvon kehälle jollakin toisella menetelmällä kuten naulaamalla, voit etsiä siitä lisätietoja esimerkiksi YouTubesta.

TARVIKKEET KALVON PINGOTUKSEEN
Jätesäkkejä tai sanomalehtiä alustan suojausta varten
Ämpäri tai saavi
Sakset
Puukko
Nahan rei'itin
Lyijykynä
Pyyhekumi
Rullamitta
Suihkepullo (jossa vettä)

Suojaa työpöytä tai lattia jätesäkillä tai vanhoilla sanomalehdillä, ja levitä kuiva raakanahka sen päälle, karvottu puoli alaspäin (tästä tulee rummunkalvon päällypuoli). Jos nahka on kovin kupruilla, voit kostuttaa sitä hieman suihkepullolla, jolloin se asettuu tasaisemmin. Tässä vaiheessa nahkaa ei kuitenkaan kannata vielä kastella litimäräksi, sillä nahkaa on helpompi leikata kuivana. 

Kaavoitukseen on olemassa useita eri tapoja. Minusta olennaisinta tässä työvaiheessa on se, että jättää riittävän kutistumisvaran, sillä nahka todellakin tiivistyy kuivuessaan. Kun kalvo leikataan kuivasta nahasta, tiedetään suunnilleen, minkä kokoinen leikattu palanen on kuivana.

Nahkassa on ohuempia ja vahvempia kohtia. Siinä saattaa olla myös pieniä vaurioita, kuten minulla pieni luodinreikä. Lähtiessäsi suunnittelemaan kalvon leikkausta, ota valmis rumpukehäsi ja aseta se nahkapalan päälle. Yritä asetella kehä  siten, että rummun kalvo muodostuisi mahdollisimman ehyestä nahankohdasta. Itse olin laskenut nahan riittävyyden niin tarkasti suhteessa kehän kokoon, että jouduin kaavoittamaan rumpukalvon yksinkertaisesti nahkapalasen leveimmästä kohdasta, kauriin peräpäästä. Mukaan tuli näin myös luodinreiän paikka, mutta se asettui valmiissa rummussa onneksi kehän sivua peittävälle osalle, eikä siitä vaikuta olevan mitään haittaa.

Kun kehä on mielestäsi oikealla paikalla nahkapalasen päällä, piirrä sen ääriviivat nahkaan lyijykynällä. Tämän jälkeen voit siirtää kehän hetkeksi syrjään, ja mitata piirtämästäsi viivasta joka puolelle sen verran ylimääräistä, kuin tarvitset reunoja peittämään ja venymisvaraksi. Itse varasin venymistä varten pari senttiä kauttaaltaan. Näin saat piirrettyä toisen ympyrän, jonka mukaan leikkaat kehän irti nahkapalasesta.

Mutta ennen kuin lähdet saksimaan nahkaa, keitä kupponen kahvia ja tarkastele kriittisesti kaavoitustyösi tuloksia! Jos huomaat, että piirtämäsi kohta ei ehkä olekaan paras mahdollinen - pyyhi se pois, ja piirrä uudelleen. Ja tee vielä lopuksi tarkistusmittaus, eli varmista, että palanen on riittävän suuri joka kohdasta (ja mielellään myös kehän muodon mukainen). Huom! Jos kehäsi ei ole aivan pyöreä, tee nahkaan ja puuhun kohdistusmerkit. Tämä helpottaa tavattomasti kalvon pingottamisvaihetta, ja lopputuloksesta tulee symmetrinen.

Kuivaa nahkaa on helppo leikata esimerkiksi terävillä saksilla.
Kun kaavoitus on valmis, rumpukalvo leikataan irti raakanahkasta terävillä saksilla. Ylijäävästä nahasta puolestaan leikellään noin 0,5 cm levyistä nauhaa, jolla kalvo kiinnitetään seuraavassa vaiheessa kehään kiinni. Nauha leikataan yhtenäisesti siten, että kierretään nahkapalasen reunoja myötäillen, tai muodostetaan leikkaamalla ikään kuin spiraalia. Pääasia on, että lopputuloksena on pari pitkää, yhtenäistä nahkanauhaa.

Nahan rei'itin eli nahkapaska.
Rumpukalvon reunaan tehdään reikiä nahkanauhan pujotusta varten. Tähän tarkoitukseen kannattaa käyttää nahan rei'itykseen tarkoitettua työvälinettä, nahkapaskaa. Voit tehdä reiät myös terävällä puukolla, mutta rei'itin nopeuttaa työvaihetta huomattavasti. Pyöreä reikä on paras; se ei repeä niin helposti kuin epäsäännöllinen, viiltomainen reikä. 

Reiät kannattaa tehdä riittävän tiheästi eli 1,5 - 2 cm etäisyydelle toisistaan. Älä tee reikiä ihan rumpukalvon reunaan, etteivät ne repeä nahan kuivuessa. Toisaalta, jos reiät tekee kovin kauaksi reunasta, nahka rypyttyy voimakkaammin. Itse tein reiät reilun senttimetrin etäisyydelle kalvon reunasta.

Rumpukalvo on nyt leikattu valmiiksi, ja siihen on tehty reikiä nahkanauhan pujotusta varten.

Leikatut raakanahkan palaset, eli rummun kalvo ja nahkanauha asetetaan seuraavaksi vesiämpäriin likoamaan. Jos haluat värjätä nahkaa esimerkiksi kuusen kaarnalla tai kahvipavuilla, se tehdään tässä vaiheessa (etsi lisätietoa netistä). Puristelemalla nahkaa värjäysliemessä siihen muodostuu hienoja kuvioita. Itse en värjännyt rumpukalvoa, vaan liotin sitä pari tuntia vedessä pehmenemässä.

Kun nahka on kunnolla pehmentynyt vesiliossa, on aika pingottaa kalvo rummun kehälle. Ota pitkä nahkanyöri, ja pujota se kalvon reunassa olevista rei'istä edeten "ompelutyylillä" koko kalvon ympäri. Älä solmi narun päitä, vaan jätä ne roikkumaan vapaasti. Tarkista, kumpi puoli nahkasta on tulossa päällypuolelle, ja etsi kohdistusmerkit, jos niitä on. Aseta kalvo kehän päälle (kohdistusmerkkien mukaisesti), ja käännä rumpusi varovasti ympäri.

Kehän kiristävää "päänauhaa" pujottelemassa. Tämä vahvistetaan lopuksi vielä toisella nauhalla.

Ryhdy kiristämään kalvon reunaa kiertävää nahkanauhaa tasaisesti joka puolelta. Tämä onnistuu helpoiten apukäsiä hyödyntäen: toinen pitelee nahkanauhan päistä kiinni niin, ettei nauha pääse löystymään, samalla kun toinen vetelee nauhaa kireämmälle. Tarkkaile kalvon kiristymistä; älä kiristä nauhaa niin kireälle, että kalvo joutuu liian tiukalle. 

Kalvo pitää kiinnittää melko löysästi, että nahkalle jää riittävästi kutistumis- ja tiivistymisvaraa. Ethän halua, että nahka repeää tai taivuttaa kehän mutkalle kuivuessaan. Itse kiinnitin kalvon siten, että painamalla sormella sen keskeltä, se antoi myöten useita senttejä. Kun nauha on sopivan tiukalla, solmitaan sen päät tiukasti yhteen esimerkiksi merimiessolmulla.

Yksityiskohta rummun reunasta.
Seuraavaksi otetaan toinen pitkä nahkanauhan pätkä, ja kierretään sitä kierteelle. Sen jälkeen tämä nauha pujotellaan ensiksi kiinnitetyn nauhan vahvikkeeksi siten, että kalvon reuna asettuu kauniisti rypyille. Nyt kalvo on periaatteessa kiinni kehässä. 

Jos rummussasi on kehään kiinnitetty kädensija, kuten minulla, voit sitoa vielä vahvikenauhat kalvon reunaa kiertävästä nauhasta kädensijaan. Tai voit tehdä kädensijan nahkanauhasta, sitomalla nyöriä ristin muotoon tai siten, että kiinnität keskelle esimerkiksi puun tai luun kappaleen. Katso vinkkejä Youtubesta.

Näin minä sen tein. Takaosan kolmijako kuvastaa
Ylistä, Keskistä ja Alista maailmaa.
Kun kalvo on kiinnitetty kehälle, rummun annetaan kuivua rauhassa parin päivän ajan. Sillä aikaa voit valmistaa pehmeäpäisen kapulan rummun soittamista varten. Jos aiot kuljettaa rumpua mukana, voit tehdä sille myös kuljetuspussin. 

Rummun kuivuttua kokonaan kalvon sisäpuoli ja reunat kannattaa rasvata mehiläisvahapohjaisella hoitoaineella. Voitelu suojaa nahkaa  kuivumiselta erityisesti talvella, ja se kannattaa tehdä pari kertaa vuodessa. Valmistin omalle rummulleni maagisen yrttirasvan, jonka ohjeen löydät omasta postauksestaan.

Rummun kalvolle voi halutessaan piirtää tai maalata kuvioita ja merkkejä. Perinteisesti shamaani- ja noitarumpuihin on maalattu kuvia jumalista ja haltioista, voimaeläimistä, taivaankappaleista ja muista maailmankaikkeuden tärkeistä rakennusosista. Vinkkejä shamaanihenkisiin kuvioihin löytyy esimerkiksi Thuleian Tuvan blogista.


Nyt voit onnitella itseäsi: rumpu on vihkimistä vaille valmis! Maagisia rummutteluhetkiä oman soittimen parissa! ⭐

❤ Korppi ❤


Kommentit

Suositut tekstit