Kauriinpyyntiloitsu

Metsän onni, metsän osmo,
maan sulho, mannun sulho.
Tapio korven kuningas!
Pane juoni juoksemahan,'
Näille maille, mantereille,
Näille miehen metsämaille,
Näille harhuille saloille.


Tääl' on maat mielusat,
Tääl' on veet vuolahat,
Tääl' on ilmat ihalat,
Tääl' on pyytäjät parhaat.


Mielikki metsän emäntä,
Maan korkia kuningatar!
Älä piä, äläkä pitele,
Päästä villa valloillehen!
Aittojasi avaele,
Arkkujasi raottele.


Salon poika, rautasauva,
Silmä pantu paimeneksi.
Öin etsi, päivin anna,
Minun pyyntipäivinäni,
Sinun antoaikoinasi.
Jos ei ole tännempänä,,
Niin tuo sinä tuonnempana.


Liikuta mäki lihani,
Kuhan vaaran kulman alta,
Poikki Pohjolan joesta,
Miestä vasten pyytäväistä.
Suita suitsilla ylennä,
Päitä päitsillä kohota.
Ota vitsa viittä syltä,
Koivu korven notkelmasta,,
Iske virkkosta vitsalla!


Luisuotsa, haarasarvi,
Pilmakylki, loimaotsa.
Yli pyytäjän yheksän.
Pellolta perättömältä,
Niityltä nimettömältä,
Ahoilta asumattomilta,
Soilta sammalettomilta.
Saata näille saareksille,
Näille kummuille kuleta.


Nosta päätä päitsilöihin,
Ylennä ylentimihin.
Vieritä vivun tasalle,
Nosta päälle polviloiden,
Saata surman suun etehen,
Pyssyn kuulan kantimille!


Tämä loitsu on oma mukailu, jonka pohjalla on käytetty useampaa vanhaa peuranpyyntiloitsua, ks. Suomen Kansan Vanhat Runot arkisto (rajaa runotyypillä - loitsut - metsästysloitsut - Peuran metsästys)

Kuvan lähde: Wikipedia Commons, Marek Szczepanek